Kun tuomarit tekivät vaikeita päätöksiä, yleisöä viihdytti Ruotsinsuomalaisen kansankorkeakoulu Svefi. Erika Bengtsson on 26-vuotias performanssitaiteilija Haaparannalta. Hän aloittaa esityksensä kertomalla englanniksi, mitä aikoo tehdä."Performanssiesityksessä ei yleensä puhuta paljoa, mutta nyt haluan kuitenkin kertoa, mistä esityksen symboliikka tulee ja mitä nämä tavarat merkitsevät minulle"
Esityksen nimi on Hanging on a thread of hope. Kun Erika on toivoton hän saa musiikista toivoa elämäänsä. Lavalla on tästä merkkinä huiluja, puhelin ja kuulokkeet ja kitara. Niiden vieressä on myös sininen vati, jonka funktion Erika lupaa paljastaa myöhemmin.Esitys alkaa kuitenkin meditaatiolla.
"Aloitin esitykseni meditaatiolla, sillä se on tärkeää minulle. Sen avulla rauhoitun ja saan kontaktin itseeni"
Erika on harjoitellut
esitystään kotona muutaman kerran. Rakenne oli ennalta suunniteltu,
mutta esitys ei kuitenkaan mene koskaan täysin suunnitelmien mukaan.
Erika soittaa kaikilla soittimilla. Sitten hän ottaa puhelimen ja
laittaa kuulokkeet korviinsa. Alkaa villi tanssi, jonka musiikkia kukaan
ei kuule.Tilanne on hypnoottinen. Tanssi jälkeen yleisö taputtaa ja Erika vielä heittelee sinisestä vadista paperia lavalle ja valaa toivoa yleisöönsä.
Performanssitaide on lavea laji. Sille ei ole tarkkaa määritelmää, mutta sitä voisi kuvailla seuraavasti: "Performanssi on liikettä ajassa ja tilassa".
Kuvat: Tapio Lehtinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti